Inttipoju metsässä!

Ensimmäinen metsäleiri takana päin. Neljä päivää oltiin Valkjärvellä Haminassa. Yleistunnelma itsellä leiristä on tosi hyvä. Se oli semmoinen kiva uusi kokemus, jonne lähdin innoissaan ja positiivisella asenteella varsinkin kun tiesi pääsevänsä tekemään kaikkea kivaa ja jännää. Vois kertoakin ekana ne parhaimmat asiat leirillä.

Päästiin heittämään oikeat käsikranaatit. Mua jännitti edeltävänä päivänä ihan saakelisti. Itse suorituspäivänä koulutuksen aikana ei sitten jännittänyt sitten ollenkaan. Kunnon adrealiini oli kyllä päällä koko ajan. Jännityksen poisti se kun luonnollisesti harjoiteltiin käyttö, kerrottiin miten se toimii ja tiesi vieressä olevan ammattilainen, joka pitää huolen ettei mitään käy. Ihan mahtava fiilis siitä kyllä jäi. Sokan otin itselleni muistoksi tuosta puuhasta.

Kertasingolla päästiin ampumaan valopallot. Kaikki missä pääsee ampumaan tai räjäyttämään jotain on kyllä mukavaa. Mulla oli vaan hiukan ongelmia tuon liipaisimen kanssa. Se oli ihan saakelin jäykkä, käsi ei ylettänyt singon ympärille ja piti oikeasta käyttää sormivoimaa saadakseen laukastua tuon. Kaksi osui panssarivaunun keulaan ja kolmas napakymppiin. Kolme laukusta saatiin siis ampua.

Tämä oli sitten ehkä se hauskin osa. Päästiin ampumaan kovilla metsään janttereita (pellistä tehtyjä osuessakaatuvia kohteita). Metsässä edettiin tetsaamalla, syöksyen ja ryömien. Itselläni jokainen laukaus osui ja kouluttaja sanoi suoritukseni olleen erinomainen. Se mikä tästä teki vielä hauskempaa oli, että sain toimia vanhimpana, eli taisteluparin johtajana. Muutenkin tosi monessa koulutuksessa pääsin tuohon rooliin, johon aina ilmoitin haluavani olla vanhempi.

Negatiivista metsässä oli ehdottomasti oli koulutus, jossa opeteltiin syöksyminen, konttaamalla eteneminen sekä ryömien eteneminen. Tuo sen takia, että mun luoksoitunut polvi teki yhtä tuskaa kontatessa. Meinasi tulla kyyneleet pariin kertaa silmiin, mutta joka suorituksella vedin maaliin asti hampaat irvessä. Luovuttaminen ei ole minun juttu. Välillä jotkut fyysiset koulutukset tuntui loppuvaiheessa sellaiselta "En mä jaksa enää yhtään enempää!!", mutta aina löytyi kuitenkin voimia suorittaa kaikki täysillä loppuun asti. Se on jännä miten tahdonvoiman avulla löytää aina voimaa vetää kaikki kunnialla loppuun vaikka verenmaku suussa.

Elkääkä luulko mun säilyneen ehjänä leirillä. Ensimmäisenä päivänä onnistuin tökkäämään tähtäimen huulen läpi. Onneksi hampaat säilyi ehjänä. Itsehän en edes huomannut koko haavaa ennen kuin yksi kaveri kysyi miksi mun leuka on täysin verenpeitossa. Taistelurepusta vaan desinfionti ja laastari päälle, jonka jälkeen takaisin koulutukseen liittyminen. Sitten pohkeeseen on tullut jostain pistohaava, joka metsäolosuhteissa tulehtui niin pahasti, että viime yönä mentiin varuskuntataksilla päivystykseen hakemaan antibioottivoidetta. Tätä nyt rasvaan ja desinfioin 3x päivässä ja maanantaina varuskuntalääkäriin katsomaan tarvitseeko sisäisiä antibiootteja. Palvelukseen tämä ei vaikuta oikeastaan mitenkään. Buranalla kivut lähtee ja pystyy olemaan normaalisti mukana menossa sata lasissa.

Kyselkää jos on jotain kysymyksiä miten metsäleiri meni. Mulla ei nyt tule oikein muuta mieleen kun univelkaa kiitettävästi jäljellä ja silmät ristissä vieläkin.

Reipas taistelija metsässä rötväämässä teltassa härövarustuksessa. Hyvä sotilas lepää aina kun on mahdollisuus.
Ei niin reipas taistelija muistaakseni 01:30 tunnin torkkujen jälkeen kipinävuorossa.

Kommentit

  1. Hyvä että on kivaa, mut täytyy kyllä ihmetellä miten sä onnistut jatkuvasti olemaan kipeä tai joku paikka brakaa, onkohan yleiskunnossa vikaa? Tarkotan siis ihan kropan yleishyvinvointia ja vahvuutta, kun tuntuu kummalta että olet jatkuvasti jotenkin kipeä. Kantsii ehkä pyytää kunnon verenkuva ja muut mahdolliset testit jossa selviää ootko oikeasti ihan terve ja onko sun luusto tarpeeksi vahva (joku puutostila yms). Mut hyvää viikonloppua ja jatkoa odotellen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kunnossa ole vikaa, muttaolen tapaturma-altis xD

      Takatähtäin meni huulesta läpi kun syöksyttiin suojaan ja ase pitää laittaa suojaan vartalon alle. En laittanut asetta tarpeeksi alas ja töksähti huuleen. Jalka meni kun puita tehdessä saappaaseen meni tikku tai joku muu terävä ja pisti haavan. Neljään päivään ei minkäänlaista peseytymistä, niin tottakai sinne bakteeri pääsee helposti.

      Yleisterveys ja kunto mulla on hyviä ja täysin perusterve olen.

      Poista
    2. Kipeänä en ole ollut sen flunssan jälkeen, joka oli 80%-90% alokkaista.

      Poista
  2. Miksi ase pitää laittaa suojaan vartalon alle? Eikö sillä ole tarkoitus ampua? :) Ja siis oikeasti ihan oikeita kraattejako nakkelitte, siis sellaisia jotka räjähtää vai kopioita jotka ei räjähdä? Eikö ne oikeat ole aika vaarallisia kokemattomamien käsissä? Testaattiinko heittovoimia sitä ennen jotenkin ku ois aika kamalaa jos joku ei sais nakattua ku vaikka muutaman metrin? :O Kuulostaa vaaralliselta. Onneksi ei tarvii naisena käyä inttiä! xD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suojautumisharjoitus epäsuoralta tulelta. Ase pitää suojata vartalolla, ettei ase mene rikki mahdollisista kivien sun muun paskan päälle lentämisestä :D

      Ihan oikeita käsigranaatteja tietenkin heitettiin ja harjoiteltiin sitä ennen tietenkin miten heitetään. Mitään ei armeijassa tehdä ennen kuin on opetettu kunnolla

      Poista
  3. Kranaatti = ampumatarvike.
    Granaatti = (silikaatti)mineraali.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan se voisi olla suomeksikin kirjoitettuna granaatti kun kerran on granaattiomenakin, samaa kantaa molemmat sanat. Jokainen saa sitten ääntää miten haluaa, kirjoitetaanhan banaanikin vaikka kaikki sanoo panaani.

      Poista
    2. Mielenkiintoinen väite. Miten kranaatti ja granaattiomena ovat samaa kantaa?

      Poista
    3. Ootte jännän äärellä, mut kiistelkää tälläsistä jossain muualla :D

      Poista
  4. Jos kerta intin leppoisimmalla leirillä on jo hajalla, ei kannata mennä pilaamaan muiden hommia esim AUKiin olemalla koko ajan poissa toiminnasta.

    Kaikki kurssit, lukuunottamatta kuski- ja huoltohaaraa ovat sen verran raskaita että joutuisit vemppaamaan. Siellä kannattaa olla vähintään parempi kuin muut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä hajalla ole ollut. Ihan samallatavalla suoritin jokaisen käskyn ja tehtävän kuin kaikki muut. Ei pienet haavat ole mitään hajalle menemistä. Huoh...

      Poista
  5. Paljon tulee negatiivista kommenttia, aina kun mahdollista niin tartutaan johonkin ja kirjoitetaan lannistavaan sävyyn.
    Paljon onnea ja jaksamista Petri, oon jotenkin kummalla tavalla tosi ylpee susta, tuntemattomasta! :D Vie tää kunnialla loppuun asti!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toivepostaus: Minun koti ♥

Toivepostaus - Millaista on homoseksi?

Mitä tapahtui julkkisuralleni?