Lets get physical!

Kulunut päivä on ollut fyysisesti raskain, mutta ehdottomasti paras koulutuspäivä. Käytiin kenttäensiapua sekä suojeluvaroitusta ja suojeluhälytystä. Muutenhan tuo ensiapu oli helppoa, mutta se evakuointiharjotukset otti kyllä voimille. Harjoiteltiin kuusi erilaista kantotekniikkaa. Ryömien yhdellä kädellä potilasta raahaten, kahdella kädellä raahaten, kainaloiden alta kädet, seisomaan ja menoksi, ruotsalainen tyyli, potilas hartioilla kantaen, hartiolla kantaen parin kanssa sekä kuningastuoli. Minulle rankimmat olivat tuo yhdellä kädellä raahaus sekä ruotsalainen tyyli. Alku tuossa ryömimisessä meni hyvin. Jossain vaiheessa alkoi ottaa ihan hitosti hauiksen kohdalta, mutta maaliin päästiin ensimmäisten joukossa. Noin 70kg mies + taisteluvarustus ja itsellä taisteluvaeustus. Tuokaan ei ollut se mikä alkoi tuntumaan, vaan suurin rasite oli kostea nuoskalumi. Se kasautui ihanaksi kinokseksi potilaan eteen mukavaksi lisäesteeksi. Toinen itselke haastava oli ruotsalainen tyyli. Se on siis sellainen, jossa potilas selällään. Evakuointia suorittava menee kontalleen potilaan päälle. Potilas ottaa halausotteen ja sitten lähdetään eteenpäin. Se haastavuus tuossa oli se, että ei ollut mitään pitoa kengissä kun lumi oli tuossa vaiheessa raahattu kiiltävän sileäksi, eli ihanan liukasta oli. Oma henkilökohtainen suosikkini oli ehdottomasti tuo potilaan hartioille nosto. Pääasiassa jalat tekee tässä kaiken työn ja se oli minulle etu. Potilas parissa sekunnissa ylös harteille ja täysillä juosten maaliin. Siinä tuli kyllä sellainen kunnon tyytyväinen onnistunut olo. Parin kanssa potilaan evakuoinnitkin oli helppoja ja kun yhden käden sijasta sai toisenkin käden mukaan evakuointiin ei ongelmaa ollut. Noita kun tehtiin, tehtiin, tehtiin ja vielä kerran tehtiin, niin jäi coopperit, lihaskuntotestit sun muut kakkoseksi.

Suojeluvaroituksesta ja suojeluhälytyksestä en kerro kun parhaimman osan. Päästiin telttaan, mihin laitettiin kyynelkaasua. Ensiksi tietenkin kaasunaamari ja suojavarustus päällä. Sitten tuli se kohokohta. Telttaan sai mennä ilman kaasunaamaria ja totta helkutissa menin. Aluksi mietin mikä tässä nyt on. Noh sitten kun kaasu rupesi toimimaan alkoi silmiä kirvelemään, nenä vuotamaan, kuolaa valumaan, yskittämään ja naamaa polttelemaan. Siinä kohtaa lumihangesta tuli uusi ystäväni ja työnsin naaman lumeen. Varmaan noin 15min pääsi kärsimään, jonka jälkeen helpotti. Tosin edelleenkin kurkussa on ärsyttävää karheutta ja yskittää välillä. Tämä olotila nimettiinkin jo keuhkosyöväksi. Tekisin kyllä uudestaan vaikka heti huomenna. Kaikki pitää kokea mitä vastaan täällä tulee.


Kommentit

  1. Aika tiiviiltä tuntuu ohjelma. Kun itse palveluni kävin läpi, ei tommosella sykkeellä menty eteenpäin. Mut hyvä, jos homma maistuu. Noi evakuointitreenit oli kyllä aika myrkkyä. Pari kertaa jouduttiin raahaa haavoittuneeks merkattu kaveri muutaman sata metriä aika mäkisessä maastossa. Siinä otettiin ukoista mehut ulos.

    Naamaritesti oli myös aika kova juttu. Kahdesti siihen jouduin, ensin alokkaana ja sit koksuna, jolloin sain kaasuttaa koko yksikön kaikki joukkueet. Tää kai siksi, että mulla oli parhaiten pitävä naamari meistä kokelaista.

    Hienoo, jos homma on mielekästä. Elät aikaa, jota on hieno muistella, varsinkin kun sen vetää täysillä maaliin.

    Res.ylil. (joka rämpi tän savotan vuonna -87, ja kertauksissa sit lisää)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se muuten, mutta rupee käsi menemään maitohapoille siinä kun on aikansa raahannut. Kahta kättä kun saa käyttää tai on kaveri raahaamassa mukana, niin ei mitään ongelmaa.

      Mä tykkään tästä ripeästä tahdista. Eilenkin oli viisi eri koulutusta :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toivepostaus: Minun koti ♥

Toivepostaus - Millaista on homoseksi?

Mitä tapahtui julkkisuralleni?