keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Hevoset liittyvät elämäni eläimiin!

Olen viime syksystä saakka halunnut oppia ratsastamaan. Talven tullessa se vähän jäi, mutta nyt kevään tultua ajatus nousi taas mieleeni. Olenkin nyt vertaillut eri talleja ja päätynyt Kiwigon talliin jonne aion lähipäivinä mennä ensimmäiselle ratsastustunnille. Ensimmäiset tunnit otan yksityistunteina että pääsee rauhassa tutustumaan ratsastuksen saloihin. Oikeastaan nämä eivät ole ensimmäisiä ratsastustunteja sillä harrastin ratsastusta ala-asteikäisenä jonkin aikaan joka sitten jäi kun muutimme toiselle paikkakunnalle, eli Imatralle silloin. Taas paljastui jotain uutta mitä ette minusta tienneetkään vielä.


Eläimet ovat elämässäni mielettömän tärkeitä enkä voisi elää ilman eläimiä. Minä en ollenkaan tajua miten jotkut voivat pelätä tai vihata eläimiä. Itse kun en pelkää mitään eläintä. Kaikki eläimet ovat mielestäni kiehtovia ja upeita norsuista hiiriin saakka. Ei niissä ole mitään pelättävää kunhan omaa järkevän itsesuojeluvaiston. Toinen asia jota minusta ei tiedetä on että olen WWF:n yleiskummi ja suosittelenkin kaikille siihen liittymistä. Pienin kuukausilahjoitus on vaivaiset 8e ja sillä saa aikaan paljon. Jotkut ovat kysyneet miksi tuen luontoa ja eläimiä enkä esimerkiksi nälänhätää kärsiviä ihmisiä. Karu totuus on että eläimet ovat mielestäni tärkeämpiä. Jos vaikka pitäisi valita pelastanko jonkin uhanalaisen eläinlajin vai jonkun afrikkalaisen kylän niin kyllä mä sen uhanalaisen eläinlajin valitsen. Yksinkertainen selitys tuolle on että eläimet ovat viattomia nykyisiin olosuhteisiinsa, luonnon saastumiseen ym.. minkä ihmiset aiheuttavat. Ihminen on suoraansanottuna maailman julmin eläinlaji. Ihmiset harrastavat esimerkiksi turhaa tappamista vallan ja rahan takia. Muut eläinlajit eivät tapa turhaan vaan ainoastaan syödäkseen ja suojellessaan itseään sekä jälkikasvuaan. Lisäksi päivittäin tuhotaan luontoa, saastutetaan meriä ja järviä, kaadetaan sademetsiä, käytetään uusiutumattomia luonnonvaroja... Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Eläimissä on se viattomuus koko elämän ajan joka ihmisissä on lapsena. Tästä nousee varmaan taas suuri kohu mutta siinäpä nousee. Tämä on minun mielipiteeni ja Suomessa on jokaisella sananvapaus.




tiistai 22. huhtikuuta 2014

Kesä on ihan oikeasti tulossa ♥

Heräsin aamulla kukonlaulun aikaan ärtyneenä uuteen koulupäivään. Ärtyneisyys johtui todella vähäisistä muutaman tunnin yöunistani. Kouluun päästyäni törmäsin käytävällä opettajaani joka kysyi minulta mitä minä koulussa teen. Meillä on tänään etäpäivä työssäoppimispaikkan hakua varten. Siinä kyllä lensi yksi jos toinenkin kirosana tuon kuultuani. Eikun takaisin kotiin vielä hetkeksi nukumaan koirien kanssa. Loppujen lopuksi en sitten saanut ollenkaan nukahdettua uudelleen taivaalla tulikuumana porottavan auringon takia. Päädyin loppujen lopuksi hakemaan läppärini sänkyyn ja katsomaan eiliset Mustat Lesket sekä Nymfit jaksot.

Kun tokkurainen olo ja ärtyneisyys olivat vihdoin ohi lähdin koirien kanssa iloitsemaan lämpimästä päivästä ulos koulutuksen merkeissä. Tuiskulla alkoi nyt vapaanaolo koulutus kun ''tule tänne''- käsky on jo sisätiloissa sekä flexissä ollessa hallussa. Ajattelin mitähän tuosta tulee mutta kiltisti se juoksenteli Mentorin kanssa lähettyvilläni välillä käyden syrjemmässä tarpeillaan. Yhdessä vaiheessa Tuisku sai ravaus kohtauksen ja paineli ruovittaen metsään. Siinä vaiheessa ei mielessäni ollut muuta kuin ''Voi v*ttu ei kuin koiran etsintään''. Onneksi olin väärässä sillä Tuisku tuli kutsuttaessa takaisin ja jatkoi leikkejään näköpiirissä. Säikähdyksellä siis selvisin.

Koirien kanssa ulkoillessa tajusin ensimmäisen kerran että se kesä on ihan oikeasti tulossa kovalla vauhdilla. Päässäni napsahtikin inspiraatio hyrräämään kuvien merkeissä. Ulkoilun jälkeen kun koirat oli pesty puhtaaksi kaikesta hiekasta ja roskasta nappasin kamerani ja lähdin kuvailemaan kesäiseen säähän saaden seuraavanlaisia otoksia.









maanantai 21. huhtikuuta 2014

Paluu koiraisaan arkeen!

Reissuissa yksi parhaimpia asioita on kotiin paluu. Varsinkin kun oven avaa ja vastassa on kaksi häntää onellisena heiluttavaa karvapalleroa. Minulla on nyt ollut pääsiäisloma ja loppuloma onkin mennyt korien kanssa. Eilen minulla oli koiratreffit ystäväni Anastasian kanssa Lappeenrannan Linnoituksessa. Anastasiallakin on muute blogi jonne pääset tästä. Mentor ystävystyi hänen koiriensa kanssa jo pentuna, mutta Tuiskulle hänen koiruudet olivat uusi tuttavuus. Ja noillahan tuo ystävyys lähti hyvin käyntiin kun heti ruvettiin rallia juoksemaan. Mentorin annoin juosta vapaana muiden koirien kanssa, mutta Tuiskulla on koulutus sen verran alussa että sai juosta flexissä. Flexi kuitenkin on sen verran pitkä ettei jäänyt muista jälkeen vaan hyvin pysyi mukana. Mun koirien kanssa on sellainen ihme juttu että jos noilla on flexit lyhyellä niin ne vetää ihan älyttömästi. Sitten kun flexin lukitus on pois päältä ne kävelee kiltisti vierellä välillä käyden puskassa tarpeillaan. Tämän takia en mitään lyhkäisiä hihnoja ym.. käytä. Koirillakin paljon kivempaa kun ei tarvitse keskelle katua tarpeitaan tehdä vaan saa mennä vähän syrjempään.

Eilen alkoi myös nunnavaate lakko. Pitkät vaatteet ovat siis päässeet ylähyllylle odottamaan syksyä ja shortsit kaivoin ylähyllyltä pitkien housujen tilalle. Talvitakit mulla jo onkin ollut varastossa melkein kuukauden ajan. Ihanan vapauttavaa päästä pukemaan päälleen taas vaatteita jotka tuntuvat hyvälle päällä. Olen niin kauan kuin muistan vihannut vaatteisin vuorautumista. Esimerkiksi pitkähihaisia paitoja en pysty käyttämään ollenkaan sillä ne ahdistavat päällä ihan älyttömästi. Kevätsiivousta ei onneksi tänä vuonna tarvitse tehdä kun vasta olen tänne muuttanut. Ei siis ole sotkua päässyt keertymään toistaiseksi lukuunottamatta koirien tassujen mukana kulkeutuvaa hiekkaa. Joudunkin pesemään ja lakaisemaan lattiat aamuin illoin pitääkseni lattiat puhtaina.

Vappusuunnitelmatkin ovat jo valmiina. Menemme iltapäivällä jonnekkin järvenrantaan piknikille ystäväporukassa. Skumppaa, tuoreita hedelmiä, tuoreita marjoja sekä makeita ja suolaisia leipomuksia. Ihana vappu siis luvassa. Nyt täytyy vain pitää toivoa kuumaa ja helteistä vappua. Itselleni sopisi +25c helle ja aurinko saisi porottaa kirkkaalta pilvettömältä taivaalta. Sellaisella ilmalla voisi jo tehdä ensimmäisen pulahduksen järveen. Mutta nyt täytyy alkaa laittautumaan sillä minulle on tulossa komeaa seuraa iltaa viettämään. Rupean kohta valmistamaan meille ihania meksikolaisia ruokia mm: burritoja!



sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Valloitimme Lieksan!

Perjantaina aamupäivällä auto starttasi pihallani ja suuntana oli Lieksa, jossa esiinnyin Johanna Tukiaisen kanssa Club Simossa. Seurakseni matkaani lähti Ida ja Joonas. Ajattelin että tuo 350km ajomatka Lieksaan menisi todella hitaasti sillä vihaan paikallaan tönöttämistä. Suureksi yllätyksekseni matkan kulku sujui nopeasti kun seura oli hyvää ja perillä olimme ennen kuin huomasimmekaan muutamista pysähtymisistä huolimatta. Lieksassa majoituimme ravintoiloitsijoiden hulppeaan järvenranta-asuntoon jossa olimme myös pari vuotta sitten kun ensimmäistä kertaa Lieksassa kävin. Tällöinkin esiintymässä samassa ravintolassa. Saavuttuamme paikalle Prinsessa Ruususemme oli vielä kauneusunilla ja me vietimmekin aikaa ravintoloitsijoiden ja heidän ystävien kanssa. Muut aloittelivat jo iltaa lonkeroiden kanssa, mutta itse pidättäydyin toistaiseksi Coca Cola Zerossa. Pian Johannakin alkoi heräilemään ja valmistautuminen iltaa varten pääsi alkamaan. Kävimme tulevan shown kulun läpi ja laittauduimme.

Pian olikin aika lähteä siirtymään kohti Club Simoa upealla valkoisella Range Rover- autolla, jonka suunnittelija on Victoria Beckham. Paikan päällä toinen ravintoloitsijoista sanoi ettei parkkipaikat ole koskaan olleet niin täynnä kuin tänä iltana oli parkkipaikkoja ei meinannut löytyä ensimmäistäkään ja ravintolakin oli aivan täynnä. Hyvä että siellä mahtui kävelemään. Johannan keikat tunnetusti vetävät ravintolan kuin ravintolan täyteen ihmisiä ja todella usein kaikki halukkaat eivät mahdu edes sisälle. Meillä oli onneksi luonnollisesti backstage ja sen lisäksi varattu oma pöytä ravintolan puolelta. Istuttuamme iltaa ja yhteiskuvia jaettuamme aloitimme shown joka sujui todella hyvin vanhalla rutiinilla. Itse tosin oman tanssibiisini aikana liukastuin kun joku saakelin idiootti oli kaatanut tuoppinsa lavalle ja lattia oli ihan märkä. Korjasin onneksi hyvin tilanteen ja minulle sanottiinkin ettei edes huomattu että kaaduin ennen kuin keroin liukastuneeni. Kaikenkaikkiaan show oli todella mieletön ja yleisö oli mielettömän inoissaan. Itse keika jälkeen juhlistimme pöydässämme hyvin sujunutta keikkaa avaamalla samppanjapullon. Iltamme jatkui keikan jälkeen juhlimisen merkeissä aina aamu kahdeksaan saakka. Muut tosin taisivat vielä jäädä jalkeille kun minä menin nukkumaan

Seuraavana päivänä oli aika pakata kimpsut ja kampsut. Lappeenranta kutsui ja heräsimme vasta iltapäivällä. Itselläni oli kauhea ruokakrapula. Minulla siis oli koko ajan nälkä ja sen kyllä huomaa ajomatkan ostoslistasta. Söin matkan aikana pannupizzan, bbq-broileria, sipulirenkaita, karkkia, sipsiä, jäätelöä, pullaa, pari lettua ja monta pulloa Ed Green lightia. Illalla Lappeenrantaan päästyämme hain vielä annoksen kiinalaista kotoon iltapalaksi. Sellainen terveellinen ruokavalio mun matkalla on siis ollut. Ja tuossa listassa ei edes lue edellisen päivän Mc Donalds annosta ym... Nyt sitten pitää olla pari viikkoa tiukkana ruokavalion kanssa ettei vatsa pääse taas paisumaan.




torstai 17. huhtikuuta 2014

Suuri Salatut Elämät paljastus!

Mun aivot rupeavat aina laskemaan yks + yks automaattisesti kun Salkkareissa rupeaa tapahtumaan jotain salaperäistä. Sama juttu tällä kertaa kun tuo salaperäinen Monica astui mukaan kuvioihin. Ajattelin heti että tuolla on todella tutun näköiset kasvot ja ovat näkyneet sarjassa aiemminkin. Kauaa ei tarvinnut ajatella kun muistin nähneeni kasvot Isabellan (joka paljastui Pirjoksi) muistelmapätkässä. Katsoin tuon muistelmapätkän youtubesta ja koin heti ahaa elämyksen. Tuo Monica on oikea Isabella Holm. Se siis siitäkin salaperäisestä Monica hahmosta. Minä olen suuri Salatut Elämät fani ja näiden juonenkäänteiden miettiminen on yksi lempipuuhistani ja yleensä aina olen päätelmissäni oikeassa. Tiesin esimerkiksi heti kun Janne löysi Iidan ''isän'' antamat sukat torilta ettei se Pekka ole Iidan oikea isä vaan joku hullu pedofiili. Löytyykö lukijakunnastani muita jotka tykkäävät pohtia sarjojen tulevia juonenkäänteitä?


tiistai 15. huhtikuuta 2014

En tajua täysin suomalaista kulttuuria!

Tänään koulussa olen koko päivän tutkinut ja kirjoittanut esseetä suomalaisesta ruoka- ja tapakulttuurista. Suomalainen tapakulttuuri on jossain osin mielestäni todella ärsyttävä kun tähän paremmin tutustuin. Vaatimattomuutta pidetään tärkeänä arvona. Itseään ei esimerkiksi saisi nostaa esiin ollenkaan. Suureen ääneen ei kuuluisi puhua ja itseään ei saisi kehua. Sitä kun pidetään suomalaisessa tapakulttuurissa itsekeskeisyytenä. Tunteitaan ei myöskään saisi näyttää julkisesti ja äänen sävyn pitäisi olla tasainen ja rauhallinen puhuessa. Äänenvoimakkuuden pitäisi olla matalalla. Äänekäs puhe kun yleensä mielletään epämiellyttävänä, agressiivisena ja uhkaavana. Tämän vuoksi esimerkiksi espanjalaisten normaali puhuminen voi kuulostaa suomalaisten korvaan tappelemisena jos ei osaa kieltä. Vähän tulee sellainen mielikuva että pitäisi olla melkolailla ''moi en mie oo tässä enkä mie mitään osaa''- tyylinen. Itseäni ärsyttää vaatimattomuus. Jos minä esimerkiksi olen todella hyvä jossain tai ylpeä jostakin niin tottakai tuon sen esiin ja kuulutan sen suunnilleen koko maailmalle.

Sitten on asioita joista olen ihan mielettömän ylpeä kulttuurissamme. Näistä asioista tärkein minulle itselleni on tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Tässä asiassa olemme muuta maailmaa hyvin edellä. Suomessa kun jokainen ihminen on täysin saman arvoinen eikä kukaan ole toisen yläpuolella. Todella monessa maassa kärsitään esimerkiksi siitä että mies olisi mukamas ylempänä naista, joka on mielestäni todella väärin. Suomessa edistystä naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa rupesi tulemaan aluksi hiljalleen muutoksia 1864- luvulta alkaen. Kehityksessä kesti omasta mielestäni silti liian pitkään sillä miehet ja naiset olivat täysin samanarvoiset vasta 1900- luvun loppupuolella. Vaikka meillä kaikki on todella hyvin tasa-arvon kannalta niin silti aukkoja löytyy paljon. Ei varmaan tule yllätykseksi että kyseinen asia on homojen ja lesbojen oikeus avioliittoon. Siihenkin onneksi tänä vuonna tulee muutos kun lakialoite meni jo eteenpäin ja kohta uusi laki menee lakikirjoihin niin että hujahtaa!

Kylläpä oli melkosen epä-Petrimäistä kirjoitusta tällä kertaa. Tämän päivän teoriassa olin todella innokas sillä rakastan erilaisia kulttuureita ja niihin tutustumista. Varsinkin ruoka- ja ravintolakulttuurista tuli opittua paljon kun sitä lähti tutkimaan 1800- luvulta eteenpäin. Luin jopa erilaisia kirjoja suomalaista kulttuuria tutkiessani joka kohdallani ihme sillä en tunnetustikkaan ole ollenkaan kirjojen ystävä. Kiinnostavin kirja oli Merja Sillanpään Happamasta Makeaan, Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys. Ruokatauolla sai onneksi tunnin rentoutua Subwayn salaatin, Ed Green Lightin ja Mustien Leskien 1. tuotantokauden parissa. Olen ihan koukussa tuohon sekä toiseen kotimaiseen sarjaan Nymfit. Kerrankin Suomessa on tehty kunnollisia sarjoja. Noiden lisäksi kotimaisia seuraamisen arvoisia tv-ohjelmia on Kumman Kaa sekä Salatut Elämät. Kotiin kun pääsin en ehtinyt tekemään muuta kuin ruokkia koirat. Koirat kun aamusta asti on ollut kotona niin vein ne purkamaan energiaa koirapuistoon jonka ansiosta olen saanut kirjoittaa tämän postauksen kaikessa rauhassa koirien makoillessa.



maanantai 14. huhtikuuta 2014

Run The Show with Johanna Tukiainen!

Ensi perjantaina teen paluun keikkalavoille kun kaksi kuumaa punapäätä minä ja Johanna Tukiainen nousemme jälleen yhdessä lavalle hurmaamaan yleisön. Keikkaon Club Simossa, josta oikeastaan koko Dolls Dancers urani sai alkunsa noin 2,5 vuotta sitten vahingossa kun Johanna yksi tällöisistä tanssijoista loukkasi jalkansa. Minä sitten menin korvaamaan hänet lavalle ja siitä asti olenkin enemmän ja vähemmän esiintynyt tanssijana tai juontajana. Siitä milloin seuraavaksi esiinnyn ei minulla ole tietoa. Riippuu ihan aikataulustani. Kannattaa siis tulla katsomaan upea ja spektaakkelimainen Johanna Tukiainen Show 18.04.2014 Club Simoon Lieksaan. Seuraava keikka onkin sitten Tallinnassa, jossa en todennäköisesti ole mukana.