sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Uuh la laa mikä jääkarhu!

Sinne meni taas hetkessä nämäkin vapaat. Miten tuo aikaa menee nykyään niin nopeesti? Vasta nää vapaat alko ja huomenna aamusta työssäoppimaan. Tällä kertaa työssäoppimispaikkani on Kasino- nimiseen ravintolaan. Mielestäni on kiva mennä työssäoppimisissa joka kerta eri paikkaan, koska silloin saa monipuolisemmin ja enemmän kokemusta. Samalla myös näkee millainen työpaikka on itseään varten. Omalla kohdalla olen huomannut sen, että rakastan kiirettä. Mitä enemmän tekemistä, niin sen parempi, mutta nyt takaisin viikonloppuun.

Oli ihana viettää aikaa pitkästä aikaa Kristan kanssa. Vaihdettiin kuulumisia, juteltiin niistä näistä, katseltiin lefffoja, syötiin hyvää ruokaa sekä tottakai me bailattiin. Giggling Marlin on pettämätön biletyspaikka Lappeenrannassa ja varsinkin nyt uudistusten jälkeen. Dj koppi siirretty eripaikkaa, uusitut valaisimet, ihana peiliseinä tullut ja member- drinkkilista uusittu ym... Yksi todella hyvä uusi drinkki on nimeltään jääkarhu, jota kulutettiin kunnolla. Oli kyll niin perusteellinen ilta, joka alkoi ilta kuudelta päättyen aamu kahdeksalta. Ehdottomasti yksi onnistuneimpia biletysiltoja tänä vuonna. Tanssittiin oikein urakalla, laulettiin monia biisejä ja aamulla mietittiin miten ehdittiin tehdä kaikki yhden illan aikana samalla kuin otimme tasoittavia ja mussutimme fetasalaattia. Seuraavaksi onkin sitten minun vuoro mennä Espooseen kyläilemään Kristan luokse. Mä en niin jaksa yhtään odottaa, että pääsen muuttamaan Helsinkiin tammi-helmikuussa!




torstai 16. lokakuuta 2014

Princess deittailee! #viski

Alkoi pimeä syksy masentamaan (viski), joten päätin keksiä itselleni pientä tekemistä (vodka). Metsästänkin nyt itselleni uutta miestä ja tällä kertaa paikkakunnan täytyy olla Lappeenranta (Happy Joe Dry Apple Cider). Tällä hetkellä onkin muutamia vaihtoehtoja, joiden kanssa olen käynyt treffeillä. Tänään esimerkiksi oli erään ulkomaalaisen kanssa (Crowmoor) lounastreffeillä ja iltapäivstä tapasin erään suomalaisen ehdokkaan. Kiirettä siis pitää. Pakko sanoa, että kyllä tuo ulkomaalanen on ihan 100-0 johdossa noista kotimaisista kanditaateista tällä hetkellä. (Moët & Chandon) Melko mielenkiintoisesti siis on pieni lomani alkanut. (De Kuyper Sour Apple) Vituttaako ketään muuta tuo saatanan alkoholilaki uudistus? Kielletään vittu kaikki T: Päivi Räsänen



Minulla on siis on nyt pieni neljän päivän syysloma, ennen kuin aloitan viimeisen työssäoppimiseni. Loman alkamisen kunniaksi käväisin kaupassa hakemassa ''hiukan'' herkkuja. Konvehtirasian, jäätelöä ja irtokarkkeja. Piti alunperin ostaa vain jäätelöä ja irtokarkkeja, mutta kun se jouluhylly on tehnyt paluun, niin pakko oli ostaa tämän vuoden ensimmäinen konvehtirasia. Huomenna ihana Krista tulee luokseni viettämään Lappeenranta viikonloppua ja meillä onkin paljon suunnitelmia. Kristan olettekin törmänneet useassa postauksessa, joista viimeisimpänä Helsinki Pride 2014- postauksessa. Ihana viikonloppu tulossa. Leffailtaa, GM:n uudistuksen katsastaminen, hyvää ruokaa ja vaikka mitä.


tiistai 14. lokakuuta 2014

Mites se lihaton?

Mites muiden Lihaton Lokakuu etenee? Itsellä sujunut hyvin ja ongelmitta, lukuunottamatta paria virhettä liivatteen kanssa. Yhden kerran ravintolassa tilasin juustokakkua ja kerran söin karkkeja, enkä tajunnut kuin vasta jälkikäteen niissä olevan liivatetta. Tuskin kenellekkään tulee ensimmäisenä mieleen juustokakun tai karkkien sisältävän sian ihoa, luita, suolia, jänteitä ja sisälmyksiä? Noh eipä nuo pari virhettä maailmaa kaada ja olenkin itsestäni todella ylpeä miten helposti pystyn tähän. Mulla ei oikeastaan ole ollut lihaa edes ikävä ennen kuin tänään ensimmäistä kertaa. Tosin en normaalistikkaan syö kuin kanaa, kalaa ja poroa. Tänään himo kanaan tuli kun valmistin lasagnettea. Se ei ole oikeanlaista ilman kananpojan paistijauhelihaa, jonka korvasin herkkusienillä, sipulilla, maissilla ja herneillä. Hyvää ruuasta tottakai tuli, muttei niin hyvää kuin sillä ''oikealla'' reseptillä.

Eilen koin pienen shokin. Huomasin käsien lihasten kasvaneen ''tekemättä mitään'', eli ihan vain fyysistä keittiötyötä tekemällä. Keittiössä kun tarvitsee koko ajan jotain nostella niin kyllä tässä vuosen aikana haba on väkisin kavanut. Noin vuosi sitten opiskeluiden alussa käteni olivat kuin pulkannarut, mutta nyt asia on toisin kuten kuvasta näet. Laitoin tohon myös kuvaa hajonneesta flexista, jonka eilen unohdin laittaa. En tajua miten se noin on voinut hajota.



maanantai 13. lokakuuta 2014

Perjantai on paholainen!

Aina se saa mut vieteltyä mukanaan bailaamaan. Se on aina sama juttu: ''Tänä viikonloppuna en juo.'' Sitten tulee perjantai: ''No jos nyt pari juo ni ei se maailmaa kaada.'' Kaikki nyt tiet ettei se koskaan siihen yhteen jää ainakaan tässä iässä. Tänä viikonloppuna tuo pari tiesi baarikierrossta. Tuli kierrettyä läpi Giggling Marlin, Happy Days & Nights, Totem, Old Cock, House Of Bars ja jopa Lucky Monkeys, jota normaalisti välttelen viimeiseen asti. Oli kyllä taas mahtava ilta ja uusiin tuttavuuksiinkin tuli tutustuttua. Minua myös pyydettiin liittymään Roller Derby joukkueeseen, jota olisikin kiva käydä testaamassa. Varmaan kuitenkin jätän väliin tuon mun toisen polven takia, jota vieläkin aika ajoin särkee varsinkin kovan rasituksen kuten juoksemisen jälkeen. Minulla siis oli tuon polven kanssa nuorempana koko ajan ongelmia kun se lähti suunnilleen parin kuukauden välein sijoiltaan.

Valitettavasti lauantai ei ollut yhtä ihana. Lenkillä Tuiskun flexin se klipsi osa meni rikki niin, että toinen rautaosa sinkoitui minuun viiltäen kurkun ja rinnan auki. Onneksi vasta otettuun tatuointiin ei osunut kuin pikkaisen reunasta hipaisi. Ei siinä tosin mitään tajunnut kun lähti metsään juosseen Tuiskun perään. Onneksi oli kaveri mukana, joka talutti Mentoria. Ei Tuisku onneksi muuta tehnyt kuin meni meidän uimapaikalle leikkimään, josta sen hihnaan nappasin. Mistäköhän tuo tälläsen tempauksen päätti keksiä? Normaalisti kun ollaan esim jossain niityllä vapaana, niin ei lähde lähettyviltä mihinkään. Varmaan jostain nartun tuoksuista saanut vainun. Tuisku kun alkaa olemaan siinä iässä, että hormoonit hyllää kuin viimestä päivää. Tuisku kun oli saatu kotiin niin sitten vasta alkoi tuntemaan kipua ja huomasin minuun tulleet vauriot. Kaulasta irronnut ihosta kunnon palanen ja sekä kaula, että rinta oli ihan veressä. Haavat puhdistettua loppu päivä meni leffojen parissa.

Pakko suositella kaikille ei tiukkapipoille Netflix:istä löytyviä Eating Out- leffoja. Ei tiukkapipolle, sillä nuo leffat sisältävät ''astetta'' enemmän seksikohtauksia, mutta huumorimielessä. Elokuvissa on myös todella paljon mustaa huumoria ja itse nauroin lähes koko elokuvien ajan. Ehdoton suosikki noista oli Eating Out: All You Can Eat. Syy siihen on Rebekah Kochan, jonka roolihahmo Tiffani Von Der Sloot on niin hulvaton, ettei mitään rajaa. Mä olin tosi surullinen kun se ei ollut kovin paljoa esillä muissa osissa...




torstai 9. lokakuuta 2014

Terkkuja Ming-naa:n kauneusstudiosta!

Nyt on sitten rintaa aloitettu tatuoimaan. Minulla oli neljä erilaista ideaa ja lopputulos oli kaikkien neljän idean risteytys. Kirsikkapuuta, True Blood huulet sekä pinkki tausta tähtien kera. Tällä kerralla teimme kirsikkapuun, huulet sekä True Bloodin innoittamana verta itkevät silmät. Vaihteeksi muutakin kuin Disneytä tai meriteemaa. Kärsiä sai, mutta se todellakin kannatti. Tämän tatuoinnin ottaminen tuotti niin suurta kipua, että sellaista en aiemmin ole tuntenut. Minulla ei tosiaankaan ole rinnassa muuta kuin luuta ja nahkaa kuten kerroin, joten tuon tatuoinnin ottaminen tuntui siltä kuin joku olisi hakannut vasaralla ja taltalla luita paskaksi vaikka tein pintapuudutuksenkin. Kaikista tuskaisin kohta oli rintalastan kohta. Siit kohtaa kun hakattiin, niin pääsi parit ärräpäät ''Saatanan horo mä tapan sut vielä, perkele jumalauta mä halvaannun kohta.'' Tuollaisia kauniita keskusteluita käymme ueasti rakkaan tatuoijani kanssa. Ja tatuoinnin ollessa valmis ''Oi Minna sä oot niin ihana. Varataanko jo uusi aika?''.

Oli meillä hiukan nautinnollisempikin osuus, joka oli lisäkkeiden laittaminen. Päätin tuossa samalla reissulla nekin päähän istuttaa. Mustat teippipidennykset koko päähän ja hiukset ovat Rapunzel Of Swedeniltä. Ei tarvitse enää odotella hiusten kasvua kun päässä on 50cm pidennykset. Muotoilla näitä vielä pitäisi kunhan jaksaa. Kerrosleikkaus on ainoa oikea leikkaus hiuksille nimittäin!


Seuraavalla kerralla ruvetaan tekemään taustaa tähtineen sekä väritetään silmät kunhan päätän niiden sävyn. Todennäköisesti Green Apple nimisellä musteella.

tiistai 7. lokakuuta 2014

Rintojen raatelua Pokemon ragella!

Sitä olisi huomenna luvassa kun istuudun ''pitkästä aikaa'' luottotatuoijani Minnan penkkiin hakattavaksi. Haluan pitää taukoa hiukan käden jatkamisesta ja laitetaankin rintaani mukavan kokoinen kuva. Täytyy käydä apteekista ostamassa pari purkki puudutusainetta. Minulla ei nimittäin tuossa rinnan kohdalla ole kuin luuta ja nahkaa, joten huomenna kärsitään kauneuden tähden. Vielä ei tosin ole mitään hajua mitä tulee, mutta eiköhä se selviä kun ruvetaan ahertamaan. Minulle kun on varattu koko ilta aikaa. Hiusremonttiakin on tulossa lähiaikoina. Sivukalju sekä pidennykset tekevät paluun päähäni. Tosin ajattelin laittavani ensiksi koko hiuksiin pidennyksen ja sitten vasta jos ei miellytä, niin vetäisen toisen puolen kaljuksi. Tällä kertaa liimapidennysten sijaan testaan teippipidennyksiä.

Pokemo rage Pokemon Crystal pelin kanssa ei muutes ole mukavaa ollenkaan. Olin pelannut sitä onneissani useamman tunnin ajan ja sitten se tapahtui. Tuli ilmoitus selaimen kaatumisesta ja selain meni kiinni. Enhän mä tietenkään ollut mitään välitallennusta tehnyt ja sinne ne kaikki levellit, napatut pokemonit, rahat ja kaikki meni. Meinasi kyllä läppäri lentää seinään, mutta sen sijasta vetelin useamman hermoröökin ja olin saakelin vihainen. Minulle kun soitti, niin ei kovin iloista tervehdystä saanut. Hermot kun oli taltutettu olin tuhma ja huijauskoodien avulla laitoin pelini samaan kohtaan missä olinkin. En nyt herranjumala rupea toistamiseen samoja kohtia vetämään. Loppujen lopuksi kaikki hyvin siis. Seuraava kuva on sitten kaikille, jotka ovat aikeissa tulla jotain lässyttämään tatuoinneista.




maanantai 6. lokakuuta 2014

Heipparallaa hiilariton ja paljon muuta!

Ei enää koskaan vähähiilarista minulla, enkä sitä voi suositella. Ensimmäiset päivät menivät tosi hyvin, olo oli kevyt ja nälkä pysyi kurissa. Ensimmäinen viikko kun alkoi olla lopuillaan alkoi päänsärky, todella heikko olo, nälkä oli koko ajan ym... Puolitoista päivää tuota oloa katselin, jonka jälkeen söin kunnon annoksen perunamuussia, kasvispihvejä sekä pari palaa ruisleipää. Sen jälkeen olo helpoittui, päänsärky oli tiessään ja nälkäkin lähti kertaheitolla. Mä kuuntelen omaa kehoani, enkä ole millään kuurilla jos keho ilmoittaa, ettei kaikki ole kohdallaan.

Viikonloppuna päätin sortua biletyksen ihmeelliseen maailmaan. Perjantaina Giggling Marliniin, jossa tein suuren virheen. En ole syönyt paljoa rasvaa ja hiilarit olleet melkein viikon minimissä ja menin juomaan tequilaa. No eihän mulla ollut mitään alkoholia hidastavia aineita syötynä paljon mitään ja päähänhän se saakelin tequila kihahti nollasta sataan ja olin aivan liian humalassa menettäen muistinkin loppuillasta. Jos lähtee baariin, niin sitä ennen kannattaa syödä kunnon tukeva ateria, kuten normaalisti aina teen. Esimerkiksi kunnon annos ihanaa lasagnettea toimii todella hyvin.

Lauantaina ei kuitenkaan mitään pahaa krapulaa ollut ja heräilin jo aamusta koirien pommittaessa mua ulos. Tosin kyllä mä olisin ennemmin sängyssä pötkötellyt läpärin kanssa kuin mennyt hämärään ja sateiseen aamuun lenkkeilemään. Mä oon muutes miettinyt, että kuinkohan moni pitää mua hulluna kun olen koirien kanssa lenkillä. Mulla nimittäin on tapana jutella koirille lähes koko lenkkien ajan ja välillä laulelen niille mitä oudompia lauluja ''Pikku pikku Tuisku hyppäs vetehen, tuli aalto hurja pikku Tuiskun vei, aurinko armas kuivas Tuiskukan, pikku pikku Tuisku polskii uudestaan.'' Mä oon vaan sitä mieltä, että mitä enemmän koirille juttelee ja laulelee, niin sitä viisammiksi ne tulee. Sama pätee kaikkia eläimiä. Myös Tuisku ja Mentor puhuu minulle usein, vaikkei ihmisten kieltä höpöttelekkään. Sitä vain ajan kanssa oppii kommunikoimaan ja ymmärtämään eläintään. Illalla vielä suuntasin ystäväni Sonjan synttärijuhliin, joissa en kuitenkaan paljoa juonut. Muutama siideri ja pari lasia viiniä, eli pari tasoittavaa. Eli pitkästä aikaa bilettämistä selvin päin ja ihan yhtä hauskaa oli kuin pienessä sievässä. Se kun ei ole se alkoholi, joka hyvät bileet tekee, vaan ne ihmiset ympärillä.

Sitten kysymys. Mistä saa ostettua Sonyn Xperia Z1 Compact puhelimeen varaosia. Olin eilen lähdössä vanhempien kanssa syömään ja kenkiä laittaessa laitoin puhelimen hattuhyllylle, josta se rojahti lattialle. Kuva näkyy edelleen, mutta kosketusnäyttö räsähti suoraansanottuna paskaksi. Huollot maksaa ihan älyttömästi ja itse kuitenkin nyt yhden näytön osaan vaihtaa puolessa tunnissa, joten metsästän uutta näyttöä. Googlella yritin etsiä, mutta hakutulkseksi tulee vain huoltofirmoja. Puhelimen ollessa sairaslomalla en nyt saa valitettavasti teille kovin paljoa kuvia, sillä en ollut niitä vielä koneelle laittanut. Myös Instagrammiin tulee pieni tauko. Sitä kun ei ilmeisesti Nokia Lumiaan saa asetettua?

Lopuksi vielä Big Brotherista avautumista. Ketä muuta ärsyttää Nimon häätö talosta? Laittakaa samantien ulos Jenna, Dani, Jonathan sekä Jonikin niin jää pelkästään nuo seinäruusut taloon sohvalle makaamaan. Yksi asia mikä minua varsinkin ärsyttää on BB:n facebook. Ei se sivu minua haittaa, vaan ne ihmiset. Sivulla on nimittäin päivästä toiseen joukko keski-ikäisiä ja siitä yli olevia naisia samoine juttuineen. ''Hyi Jenna ja Dani'', ''Ulos Jenna ja Dani'', ''Oih Andte'', ''Andte on kyl nii ihana'', ''Päästäkää Andte Tuijan luokse'' jne... Ei voi ymmärtää. Andtessa ei ole mielestäni yhtään mitään. Itseasiassa Andten kanssa minulla oli juttu, että en tajunnut koko tyypin olemassa oloa kahteen viikkoon. Toisen BB Talk Shown aikana mietin: ''Kuka toi uus tyyppi on ja miks en oo huomannu sen tuloa taloon?''. Netissä selvisi kyseisen hepun olleen alusta asti mukana talossa. Tällä hetkellä inhokkeja talossa ovat Armi, Tuulikki, Andte, Jarno ja Joonas. Suosikkejani ovat Jonathan, Jenna sekä Dani. Jonnan, Tuijan, Jonin, Annan ja Leylan talossa olo on ihan sama mulle, kunhan kukaan noista ei voita ja tuskin tulee voittamaankaan.

Minä ja synttärisankari <3


Se sano riks, raks ja poks!

Tätä kuvaa joku teistä lukijoistani pyysi minulta, että miltä olen näyttänyt kun kaikki kehuvat ''näytät nykyään niin hyvältä''.